Ihmisen ja ympäristön välinen suhde vaikuttaa ihmisellä sekä fyysiseen, että psyykkiseen hyvinvointiin. Ihmisen kokemusmaailmaan ja muihin vaikutustekijöihin luontoelementit kytkeytyvät tiiviisti ja kokonaisvaltaisesti. Luonnon äänet ja tuoksut, miellyttävät näköalat, hiljaisuus, luonnon valoja eläimet hoitavat sekä mieltä, että kehoa. Jo pelkästään luontoa esittävien valokuvien näkeminenvähentää stressiä ja herättää ihmisissä myönteisiä tuntemuksia ja reaktioita.
Luonto ja luontomateriaalit toimivat käytössä hyvin monimuotoisesti ja niitä voidaan hyödyntää useassa eri toiminnassa. Luonto käsitteenä sisältää monia erilaisia elementtejä, kuten vaikkapa tuli, vesi tai lumi, jotka mahdollistavat luontoelementtien monipuolisen ja innovatiivisen käytön. Myös erilaiset luonnon antimet kuten marjat, sienet, kukat tai jopa kivet voivat toimia apuvälineinä terapiakäytössä. Luontomateriaalit tarjoavat mahdollisuutta luontoelämysten kokemiseen muun muassa kosketuksen, äänien ja tuoksujen kautta, myös niissä tapauksissa, joissa itsessään luontoon meneminen on joko vaikeaa tai mahdotonta. Ne tarjoavat mahdollisuuden myös käyttää henkilökohtaista luovuutta käsillä tehden, joka lisää iloa ja hyvinvointia.
Luonto-käsitteen alle mahtuu suuri joukko erilaisia aistimaailman elämyksiä ja kokemuksia. Ikääntyneen hyvinvoinnin kokemukseen voidaan vaikuttaa aistikanavien kautta tuoden elämyksiä, muistoja ja tunnekokemuksia. Aistit ovat se väylä, jota kautta koemme luonnon vaikutukset.Luonnon äänet ja linnunlaulu kertovat elämästä ja jatkuvuudesta.Nauhoitettuja luonnon ääniä voidaan soittaa myös sisätiloissa.Äänten lisääminen sisätiloihin vaatii suunnittelua, mutta palvelukodeissa niitä voi halutessaan käyttää lähes missä vain yleisissä tiloissa. Esimerkiksi saunaan voi asentaa kaiuttimet soittamaan rentouttavaa äänimaailmaa. Vihreää hyvinvointia voi maksimoida huomioimalla eri aistielementtejä ja -karttoja. Erityisiä aistikanavia luonnon välitykselle ovat kuulo-, näkö- ja hajuaisti.
Aisteja voi hyödyntää suunnitelmallisesti, esimerkiksi miettimällä ensin, mikä on kyseisen henkilön tarve ja mihin se liittyy. Liittyykö tarve esimerkiksi rentoutumiseen, virkistymiseen, nukahtamiseen vai kenties tietyn tunteen tai tunnesyklin aikaansaamiseen. Tämän jälkeen tulee valita aisti/aistit joiden kautta haluaa valitun tavoitteen saavuttaa. Aisteista valitaan tarpeeseen sopiva ominaisuus, esimerkiksi värien ja materiaalinen kautta. Tuoksuja ja makuja voi yhdistellä ja sovittaa oikeaan paikkaan ja hetkeen. Ääntä voidaan hallita äänimaiseminen, akustiikan ja toimintaympäristön kautta. Tuntoaistimuksen tuottamisessa voidaan miettiä tuntoaistimuksen sopiva tuottamistapa ja määritellä sopiva paikka tuntoaistimuksien toteuttamiseen. Ulko- ja sisätiloihin voi tarkoituksella rakentaa myös erilaisia aistipuutarhoja tai aistihuoneita.
Maaseutuympäristö sijoittuu itsestään selvästi luonnon keskelle. Lähellä saattaa olla vettä ja/tai metsää sekä peltomaisemaa ja pihalla kasvimaata. Maaseutu -ja maatilaympäristöt ovat Vihreän hoivan hyödyntämisen kannalta ehkä toimintaympäristöistä monipuolisimmat.
Aistimaailman esimerkkejä
Kuulo
Kaikki luonnon äänet: vesi, tuuli, linnut. Luonnon ääniä voi kuunnella myös avoimesta ikkunasta
Vuodenaikojen kokeminen kuulon kautta: syksyllä maahan putoavat lehdet, maan jäätymisen aiheuttama kaiku, märkien pintojen vaihtelevat elämykset ja eri sateiden äänet
Lumen tuoma hiljaisuus tai askelten narske
Lehtien havina eri vuodenaikoina
Tunto
Luonnon elementtien kuten sammal, puu, kivet, kävyt, viljantähkät yms. hyödyntäminen esim. askartelussa
Lumen, veden, mullan, hiekan tai kasvien koskettaminen ja muovailu
Nurmella kävely ulkona
Sateen tai tuulen tunteminen iholla, lumipallojen tekeminen
Eläinten läheisyys, koskeminen, silittäminen
Näkö
Maiseman katselua ikkunasta tai pihalta
Värit eri vuodenaikoina
Takkatuli, sähkötakka tai tulen katselu muun näytön kautta
Mielipaikka pihalla
Veden eri muotojen, kuten lumen katselu
Ulkoviljelykset houkuttelevat hyönteisiä ja lintuja
Istutusten ja kukkien katselu, rauhoittuminen
Haju
Kukkien tuoksut
Kypsyvien hedelmien ja marjojen tuoksut
Tuoksut esim. sateen tai viljan puinnin jälkeen
Saunavihtojen tekeminen ja käyttäminen
Havutyöt
Raikas kevätaamu tai syksyn ensimmäinen pakkanen
Maku
Villinä kasvavien kasvien maut, kuten ketunleipä, villit marjat
Ruokaelämysten vahvistaminen ääniä hyväksi käyttäen, esim. ruokailu pihalla
Satokauden maut, tuoreena tai säilöttynä
Lue lisää:
Eläkeliiton ja yhteistyökumppaneiden ”Tehdään yhdessä – luontoaiheinen ryhmätoiminta” –opas
Video:
Green Care luontokokemuspolku – ikäihmiset
Luontomateriaalien keräämisessä on hyvä huomioida: