Ihmisen ja ympäristön välinen suhde vaikuttaa ihmisellä sekä fyysiseen, että psyykkiseen hyvinvointiin. Ihmisen kokemusmaailmaan ja muihin vaikutustekijöihin luontoelementit kytkeytyvät tiiviisti ja kokonaisvaltaisesti. Luonnon äänet ja tuoksut, miellyttävät näköalat, hiljaisuus, luonnon valo ja eläimet hoitavat sekä mieltä, että kehoa. Jo pelkästään luontoa esittävien valokuvien näkeminen vähentää stressiä ja herättää ihmisissä myönteisiä tuntemuksia ja reaktioita.

Luonto ja luontomateriaalit toimivat hyvin monimuotoisesti ja niitä voidaan hyödyntää useissa eri toiminnoissa. Luonto käsitteenä sisältää monia erilaisia elementtejä, kuten vaikkapa tuli, vesi tai lumi, jotka mahdollistavat luontoelementtien monipuolisen ja innovatiivisen käytön. Myös erilaiset luonnon antimet kuten marjat, sienet, kukat tai jopa kivet voivat toimia apuvälineinä terapiakäytössä. Luontomateriaalit tarjoavat mahdollisuutta luontoelämysten kokemiseen muun muassa kosketuksen, äänien ja tuoksujen kautta, myös niissä tapauksissa, joissa itsessään luontoon meneminen on joko vaikeaa tai mahdotonta. Ne tarjoavat mahdollisuuden myös käyttää henkilökohtaista luovuutta käsillä tehden, joka lisää iloa ja hyvinvointia.

Luonto-käsitteen alle mahtuu suuri joukko erilaisia aistimaailman elämyksiä ja kokemuksia. Ikääntyneen hyvinvoinnin kokemukseen voidaan vaikuttaa aistikanavien kautta tuoden elämyksiä, muistoja ja tunnekokemuksia. Aistit ovat se väylä, jota kautta koemme luonnon vaikutukset. Luonnon äänet ja linnunlaulu kertovat elämästä ja jatkuvuudesta. Nauhoitettuja luonnon ääniä voidaan soittaa myös sisätiloissa. Äänten lisääminen sisätiloihin vaatii suunnittelua, mutta palvelukodeissa niitä voi halutessaan käyttää lähes missä vain yleisissä tiloissa. Esimerkiksi saunaan voi asentaa kaiuttimet soittamaan rentouttavaa äänimaailmaa. Vihreää hyvinvointia voi maksimoida huomioimalla eri aistielementtejä ja -karttoja. Erityisiä aistikanavia luonnon välitykselle ovat kuulo-, näkö- ja hajuaisti.

Aisteja voi hyödyntää suunnitelmallisesti, esimerkiksi miettimällä ensin, mikä on kyseisen henkilön tarve ja mihin se liittyy. Liittyykö tarve esimerkiksi rentoutumiseen, virkistymiseen, nukahtamiseen vai kenties tietyn tunteen tai tunnesyklin aikaansaamiseen. Tämän jälkeen tulee valita aisti/aistit joiden kautta haluaa valitun tavoitteen saavuttaa. Aisteista valitaan tarpeeseen sopiva ominaisuus, esimerkiksi värien ja materiaalinen kautta. Tuoksuja ja makuja voi yhdistellä ja sovittaa oikeaan paikkaan ja hetkeen. Ääntä voidaan hallita äänimaiseminen, akustiikan ja toimintaympäristön kautta. Tuntoaistimuksen tuottamisessa voidaan miettiä tuntoaistimuksen sopiva tuottamistapa ja määritellä sopiva paikka tuntoaistimuksien toteuttamiseen. Ulko- ja sisätiloihin voi tarkoituksella rakentaa myös erilaisia aistipuutarhoja tai aistihuoneita.

Aistimaailman esimerkkejä

Kuulo

Kaikki luonnon äänet: vesi, tuuli, linnut. Luonnon ääniä voi kuunnella myös parvekkeelta tai avoimesta ikkunasta.

Vuodenaikojen kokeminen kuulon kautta: syksyllä maahan putoavat lehdet, maan jäätymisen aiheuttama kaiku, märkien pintojen vaihtelevat elämykset ja eri sateiden äänet

Lumen tuoma hiljaisuus tai askelten narske

Tunto

Luonnon elementtien kuten sammal, puu, kivet, kävyt, viljantähkät yms. hyödyntäminen esim. askartelussa

Lumen, veden, mullan, hiekan tai kasvien koskettaminen ja muovailu

Nurmella kävely ulkona tai sisäpuistossa

Sateen tai tuulen tunteminen iholla, lumipallojen tekeminen

Eläinten läheisyys, koskeminen, silittäminen

Näkö

Maiseman katselua ikkunasta, parvekkeelta, pihalta tai vaikka maisemataulusta

Värit eri vuodenaikoina

Takkatuli, sähkötakka tai tulen katselu muun näytön kautta

Mielipaikka kaupungissa, puistossa tai metsässä

Veden eri muotojen, kuten lumen katselu

Ulkoviljelykset ja viherkatto houkuttelevat hyönteisiä ja lintuja

Istutusten ja kukkien katselu, rauhoittuminen

Haju

Kukkien tuoksut

Kypsyvien hedelmien ja marjojen tuoksut

Tuoksut esim. sateen jälkeen

Saunavihtojen tekeminen ja käyttäminen

Havutyöt

Raikas kevätaamu tai syksyn ensimmäinen pakkanen

Maku

Villinä kasvavien kasvien maut, kuten ketunleipä, villit marjat

Ruokaelämysten vahvistaminen ääniä hyväksi käyttäen, esim. ruokailu pihalla, puistossa, patiolla tai parvekkeella

Satokauden maut, tuoreena tai säilöttynä

 

Lue lisää:

Aistien-menetelmä

Eläkeliiton ja yhteistyökumppaneiden ”Tehdään yhdessä – luontoaiheinen ryhmätoiminta” –opas

Video:

Green Care luontokokemuspolku – ikäihmiset

Luontomateriaalien keräämisessä on hyvä huomioida:

Jokamiehenoikeudet